Lyhyt markkinakatsaus tutkimusten toteutukseen ja hankintaan liittyen

to 27. helmikuuta 2020 12.21.00

Toteutimme MPS-Tutkimuksessa helmikuussa 2020 organisaatiotutkimuksia koskevan markkinakyselyn. Halusimme selvittää mm., kuinka säännöllisesti eri tutkimuksia toteutetaan, minkä tahojen kanssa sekä mitä osaamista ja tukea ulkopuoliselta kumppanilta odotetaan.

Saimme palautetta yhteensä 111 kohderyhmäämme kuuluneelta henkilöltä eli heiltä, jotka ovat mukana päättämässä erilaisten henkilöstötutkimusten toteuttamisista organisaatiossa, jossa työskentelee. Valtaosa vastaajista oli eri kokoisten yritysten HR-johtajia. Vastanneiden tarkemmat taustat on esitelty tekstin lopussa.

Kuinka säännöllisesti eri tutkimuksia organisaatiot toteuttavat

Kyselymme perusteella tutkimuspalveluista perinteisiä ilmapiiri- ja työhyvinvointitutkimuksia toteutetaan selvästi eniten. Niitä toteuttavat säännöllisesti lähes kaikki yritykset ja organisaatiot, joissa työskentelee vähintään 50 henkilöä. Noin puolet vastaajaorganisaatioista toteuttaa myös johtaja-, esimies- sekä asiantuntija-arvioita, joita ovat 360/270/180-arviot. Suunnilleen sama osuus organisaatioista toteuttaa johtoryhmä- tai hallitustyön tutkimuksia. Vähän harvemmin sen sijaan toteutetaan organisaatiokulttuuritutkimuksia, joita käytetään mm. yritysostojen tai isompien organisaatiomuutosten yhteydessä.

Tutkimuskumppania käyttävät ovat selvästi tyytyväisimpiä

Suurin osa yrityksistä tilaa tutkimukset ulkoistettuna palveluna alan asiantuntijayrityksiltä, kuten MPS-Tutkimukselta. Tutkimuspalveluja tarjoavat lisäksi eläkevakuutusyhtiöt, mutta niiden ongelmana koetaan usein vähäinen mahdollisuus räätälöintiin eli siihen, että kysymykset olisi suunniteltu nimenomaisesti kohdeyrityksen ajankohtaisista tarpeista. Eläkevakuutusyhtiöt pystyvät tarjoamaan sangen kattavan vertailuaineiston, mutta kolikon kääntöpuolena koetaan kysymyslomakkeen massiivisuus ja siten pitkä vastaamiseen vaadittava aika.

Nykyään löytyy useita ilmaisia tai edullisia internet-työkaluja kyselyiden luomiseen ja tulosten raportointiin. Jonkun verran yritykset kertovatkin toteuttavansa tutkimuksia myös itse, mutta näin toimivat lähinnä henkilöstömäärältään pienemmät yritykset. Henkilöstön kannalta ongelmaksi syntyy luottamuksellisuus, sillä sisäisesti toteutettu työhyvinvointutkimus askarruttaa monen vastaajan mieltä anonymiteetin turvaamisen kannalta. Tyypillisimmin omavaraisesti toteutettavia tutkimuksia ovatkin erilaiset asiakastyytyväisyyskyselyt.

Vertailtaessa tyytyväisyyttä tutkimusten antiin eri toteutustapojen perusteella, nousee muutama seikka vahvasti esiin. Tekijä, joka erottaa tutkimuspalvelun asiantuntijaa kumppanina käyttävän yrityksen eniten sellaisesta, joka käyttää vaihtoehtoista toteutustapaa, on tulosanalyysien sekä johtopäätösten asiantuntevuus sekä tuki. Tutkimusalan yritys pystyy selvästi parhaiten tuottamaan selkeää ja hyödyllistä informaatiota asiakkaalle tutkimusaineistosta. Muita selvästi erottavia tekijöitä ovat tutkimuspalvelun parempi vastaavuus asiakkaan tarpeeseen sekä toteutuksen läpiviennin helppous ja kumppanin tarjoama tuki toteutuksen läpiviennissä.

Tutkimus pilkottuna osiin – mitkä osatekijät nousevat tärkeimmiksi?

Selvitimme lisäksi miten tärkeitä kokonaisuuden kannalta tutkimuspalveluiden eri osa-alueet niiden tilaajien kannalta ovat. Tärkeimmiksi koettiin tarjousten selkeys ja sen vastaavuus asiakkaan tarpeeseen. Yhtä tärkeänä koettiin myös tulosanalyysien/johtopäätösten asiantuntevuus ja tuki sekä toteutuksessa käytettävät teknologisesti modernit ja joustavat ratkaisut. Myös kehittämistoimenpiteisiin saatava tuki nousi tärkeimpien joukkoon. Vähiten tärkeänä tutkimuspalveluiden osa-alueista koettiin toimialakohtaisen vertailutiedon saatavuus.

Kyselyyn vastanneiden taustoja

Kaikkiaan vastauksia tutkimuspalveluiden hankintaan ja toteutukseen osallistuvien henkilöiden osalta saatiin 111. Heistä 40 % oli miehiä ja naisia 60 %. Ylimpää johtoa vastanneista edusti 53 %, keskijohtoa 23 %, esimiehiä 5 % ja asiantuntijoita 20 %. Henkilöstömäärältä alle 50 kokoisia yrityksiä vastanneista edusti 25 %, 50-250 henkilön yrityksiä 28 %, 250-1000 henkilön yrityksiä 23 % ja yli tuhannen henkilön yrityksiä 24 %.

Kirjoittaja: Jan Silvonen  Jan Silvonen