Miksi maailma tarvitsee insinöörejä?

Edessämme olevat ongelmat ovat suuruusluokaltaan massiivisia. Ilmasto lämpenee, Golf-virta ehkä kääntyy, kielimallit mullistavat työelämän, yhteiskuntamallit ottavat yhteen ja etätyökin on tullut jäädäkseen. Ihmisten tarpeet muuttuvat, ja siksi täytyy yhdistellä rohkeasti osaamista ja kertynyttä tietoa. Ja on insinööritaidoilla hyötyä silloinkin, kun wifi pätkii ja kahvikone kiukkuilee. 

1. Ratkaisukeskeinen, analyyttinen ajattelu 

Elämme ajassa, jossa ongelmien määrä ei vähene, mutta ratkaisuja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Ilmastonmuutos, energiansaanti, kyberturvallisuus, infrastruktuurin kestävyys, tekoälyn kehitys... lista on pitkä ja jatkuvasti kasvava.

Insinööri ei tyydy vain kuvaamaan ongelmaa. Hän purkaa sen osiin, analysoi kokonaisuuden ja suunnittelee toimivan, mitattavan ratkaisun. Algoritmin täytyy toimia, differentiaalilaskenta ei ole kuollut. Analyyttinen ajattelu on tässä työssä elinehto.

2. Käytännöllinen empatia

Empatia ei ole vain humanistien erityisala. Insinöörin työssä empatia saa käytännöllisen muodon käyttäjäymmärryksenä. Jokainen hyvä tekninen ratkaisu lähtee siitä, että joku on nähnyt ihmiset tilastojen ja datan takana. On osattava kuunnella käyttäjiä, ennakoida seurauksia ja rakentaa teknologiaa, joka oikeasti helpottaa elämää.

Mikään käyttöliittymä, kaupunkisuunnitelma, energiaratkaisu tai terveydenhuollon teknologia ei onnistu ilman kykyä eläytyä siihen, millaisessa maailmassa ihmiset elävät.

3. Luovuus  

Insinöörin luovuus ei välttämättä ole räiskyvää ideointia. Se on kykyä löytää yllättäviä yhteyksiä, ratkaista epäselviä tilanteita ja rakentaa jotakin uutta rajallisten resurssien ehdoilla.

Esimerkkinä mainittakoon turvavyö, joka pelastaa päivittäin ihmishenkiä:

• jakamalla törmäysvoiman isommalle alueelle  
• pidentämällä aikaa, jossa ihminen pysähtyy kolaritilanteessa  
• pitämällä ihmisen korirakenteen ja turvatyynyjen suojassa

Ratkaisu on halpa, yksinkertainen ja skaalautuva, ilman että käyttäjän tarvitsee ymmärtää derivaattaa tai integraalia.

4. Uteliaisuus ja jatkuva oppiminen

Teknologia ei pysähdy. Eikä pysähdy insinöörikään. Hän tietää, että oppiminen ei ole projekti, vaan jatkuva prosessi. Jokainen uusi materiaali, protokolla, ohjelmointikehys tai energiaratkaisu kutsuu tutkimaan, kokeilemaan ja ymmärtämään lisää. Menestyjien kompetenssi rakentuu yllättävistä, uniikeista yhdistelmistä, kuten insinööriys pohjimmiltaan on aina rakentunut.  

5. Eettisyys ja vastuu

Teknologian vaikutus yhteiskuntaan kasvaa koko ajan. Siksi insinööriltä odotetaan enemmän kuin pelkkää teknistä osaamista. Häneltä odotetaan myös ymmärrystä siitä, mitä ratkaisu aiheuttaa ympäristölle, ihmisille ja tuleville sukupolville.

Insinöörille vastuu on konkreettista:

• Kestävät materiaalivalinnat
• Turvallisuus
• Energiatehokkuus
• Tietoturvan varmistaminen
• Tekoälyn läpinäkyvyys ja eettinen käyttö

Harva työelämän toimija voi sanoa, ettei vastuullisuus olisi tärkeää. Ilman eettistä harkintaa teknologia voisi olla myös riski. Tiedostavien insinöörien käsissä siitä tulee mahdollisuus. Ihmisen, välillä hyvinkin julma mieli, haastaa insinöörin etiikkaa enemmän kuin koskaan.

Maailma tarvitsee insinöörejä, nyt ja tulevaisuudessa.

MPS - Koska yritykset on tehty (myös) insinööreistä. 

Kirjoittaja

Tomi Välimäki, MPS:n Senior Partner ja Chief Commercial Officer – diplomi-insinööri, joka on oppinut, että johtamisen ja organisaatioiden kehittäminen vaatii vähintään yhtä paljon ongelmanratkaisua kuin differentiaalilaskenta.