Uusi ura, mikä ettei?

to 6. syyskuuta 2018 11.47.00

Huomaatko selailevasi työpaikkailmoituksia? Luetko juttuja niistä rohkeista, jotka julistavat kuinka hyppy tuntemattomaan toi elämään aivan uudenlaista energiaa?

Marja-Leena Rautaparran blogi on julkaistu aiemmin Lifeworksin sivuilla 29.8.2018.
Voit tutustua uudenlaisia urapalveluita työnhakijoille tarjoavaan Lifeworksiin jo ennakkoon osoitteessa: lifeworks.fi.

Yhä harvemmassa ovat ne onnekkaat, jotka motivoituneina avaavat saman työpaikan oven koko työuransa ajan. Turmiollisinta itselle lienee jäädä työhön, joka ei enää tuota iloa tai josta ei löydä merkityksellisyyden tunnetta.

Onnistuminen on tärkeää meille kaikille. Uusi ura voi tarjota siihen hyvän mahdollisuuden. On energisoivaa ylittää itse itselleen asettamat rajat ja tunnistaa piilossa oleva potentiaalinsa. Pelko epäonnistumisesta ei saisi olla este uuteen ja innostavaan lähtemiselle. Joskus ympäristö saattaa ruokkia epäonnistumisen pelkoa sillä, että jos ei onnistukaan uudella uralla, on seurauksena jääminen tyhjän päälle. Menneisyyteen kun ei voi palata. Onneksi ei voi! Ei kukaan ole asettanut rajaa sille, kuinka monta uutta uraa voi työelämänsä aikana kulkea. Ammattitaito on palapeli, joka koostuu kaikista ammatillisista valinnoista ja sattumista.

Ei kukaan ole asettanut rajaa sille, kuinka monta uutta uraa voi työelämänsä aikana kulkea.

Luopuminen rutiineista voi olla yksi syy, joka saa miettimään sitä, kannattaako lähteä kokeilemaan uutta. Huomaamatta työpäivään rakentuu helppoja, toistuvia tilanteita, joihin jää koukkuun. Rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta ja työskennellessä vahvistavat käsitystä omasta osaamisesta. Rutiinit voivat muodostaa myös ansan, jossa uuden oppiminen ja kehittyminen alkavatkin tuntua haastavilta. Pahimmillaan ammattitaito saattaa vanheta työtä tehdessä. On hyvä pohtia omaa suhdettaan muutoksiin ja uuden oppimiseen työssä. Marjaana Toimisen raportissa, Välähdyksiä tulevaisuudesta 2017, tulevaisuuden työelämätaitoja ovat kyky nähdä mahdollisuuksia, rohkeus tarttua niihin, kyky lukea tulevaa ja päätellä, mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia.

Pahimmillaan ammattitaito saattaa vanheta työtä tehdessä.

Uudet ihmissuhteet ja työyhteisöstä luopuminen voi jännittää. Monet, jotka ovat joutuneet lähtemään työpaikasta vastoin tahtoaan, kertovat, että pahinta on irtautuminen ihmisistä. Ajankäyttömme on muuttunut rajusti, mutta lienee kuitenkin itsestä kiinni, antaako työpaikalla muodostuneiden ystävyyssuhteiden katketa vai jatkaako yhteydenpitoa. Ja jos on tullut hyvin toimeen työkavereiden ja esimiesten kanssa, miksi se ei onnistuisi uudellakin uralla? Parhaimmillaan tuttavapiiri laajenee ja löytyy uusia hyvä ihmissuhteita.

Joskus uudelle uralle työntääkin työpaikalla muodostuneet ristiriidat. Silloin kannattaa pyrkiä selvittämään ensin, millä tavalla on itse vaikuttanut tilanteen syntymiseen ja pyrkiä selvittämään ongelmat ennen irtautumista. Vanha sanonta, minkä taakseen jättää sen edestään löytää, kannattaa ottaa todesta.

Kun uusi ura houkuttaa, kannattaa pysähtyä miettimään omia arvoja. Mikä on tärkeintä? Kun pyrkii kohti sellaista työuraa, jossa oma arvomaailma toteutuu, valinta on todennäköisesti oikea. Moni muu asia onkin järjestelykysymys. Ystävät kulkevat rinnalla kaikissa elämäntilanteissa, varsin pian vanhojen rutiinien tilalle muodostuu uusia. Uuden oppiminen ja onnistuminen antaa valtavasti energiaa ja pitää yllä muutosjoustavuutta. Uudelle uralle lähteminen on ennen kaikkea henkilökohtainen päätös, jossa tärkeintä on oman elämäntilanteen ja työn yhteensopivuus.

 

Kirjoittaja: Marja-Leena Rautaparta  Marja-Leena Rautaparta