Rakennuslehti | ”Valmiita vastauksia on turha odottaa” – mentorointi vaatii avoimuutta ja aitoa halua kehittyä

ti 6. maaliskuuta 2018 09.18.00

"On ollut ilo olla tekemässä tällaista tuloksellista kehittämisohjelmaa yhdessä asiakkaan kanssa", iloitsevat MPS:n Minna Hirsimäki ja Iiro Pohjanoksa.

Artikkelin on kirjoittanut Timo Sormunen ja se on julkaistu ensimmäisen kerran 5.3.2018 Rakennuslehdessä. Alkuperäisen artikkelin löydät täältä.

Jos kiekkoliigan tulevissa pudotuspeleissä Oulussa istuu kaksi kovaäänistä Kärppä-fania vierekkäin, saattaa kyse olla rakennusyhtiö Hartelan mentoriparin jatkoistunnosta.

Hartela Pohjois-Suomen toimitusjohtaja Markku Taskinen on koutsannut viestintäpäällikkö Kati Kuoksaa vuoden 2017 mittaan mentorointiohjelmassa, joka on osa HABA:a (Hartela Boss Academy) eli Hartelan johtamis- ja esimieskoulutusta.

Yhteistyö on ollut sen verran sujuvaa, että yhteydenpitoa on päätetty jatkaa vielä ohjelman päättymisen jälkeenkin.

”Kärppien etä-fanina saatan hyvinkin matkustaa Raksilan halliin jatkomentorointiin”, Turussa asemapaikkaansa pitävä Kuoksa nauraa.

Hartelan mentoripari

Kati Kuoksa

  • Viestintäpäällikkö, Hartela Länsi-Suomi oy
  • Rakennusalalla 21 vuotta, joista viimeiset 11 Hartelassa

Markku Taskinen

  • Toimitusjohtaja, Hartela Pohjois-Suomi oy, 2015–
  • NCC Rakennus oy, useita eri tehtäviä 1998–2015
  • Tehorakentajat oy, 1996–98

Parempi fokus omaan tekemiseen

Hartelan mentorointiohjelma on tarkoitettu esimiespotentiaalia omaaville henkilöille, ja HABA-kutsu tulee yhtiön johtoportaasta. Esimiestyön ja johtamisen koulutusohjelmaan valitulle etsitään mentori konsernin sisältä.

Kuoksa päätyi mentoroitavaksi oman alansa eli viestinnän ja markkinoinnin sijaan rakentamisen ja rakennusbisneksen perin pohjin tuntevan Taskisen kanssa.

”Hain tietoisesti ihan toisen alan osaajan ja eri puolelta Suomea. Halusin oppia jotain uutta ja rakentaa myös mahdollisimman luottamuksellisen mentoriyhteyden. Omassa yksikössä työskentelevien henkilöiden kanssa se ei välttämättä olisi onnistunut yhtä luontevasti ja tasavertaisesti”, yhteensä 11 vuotta Hartelassa eri tehtävissä työskennellyt Kuoksa kertoo.

Uusien oppien ohella hän halusi hakea myös parempaa fokusta omaan toimenkuvaansa. Energisen ja oma-aloitteisen viestintäpäällikön tapana on näet tarttua tuumasta toimeen ja ottaa hoitaakseen likipitäen kaikkea mitä vastaan tulee.

”Halusin oman osaamiseni kehittämisen lisäksi näkemyksiä siitä, miten voisin auttaa koko konsernia viestinnässä, markkinoinnissa sekä muun muassa strategian jalkauttamisessa”, Kuoksa kertoo.

Mietittävää myös mentorille

Mentori sai ammatillisen ohjauksen ohessa pohtia myös sitä, mitä asioita hän kehittäisi mentoroitavassaan, jos Kuoksa olisi hänen alaisensa.

”Kati asetti haasteita kiitettävän aktiivisesti ja pakotti myös itseni miettimään monia asioita ihan uudesta näkökulmasta – sillä eihän tällainen perusinsinööri ollut aiemmin viestintäasioihin kovin paljoa perehtynyt”, Taskinen tunnustaa.

 Kati Kuoksa


Kati painottaa oman 
aktiivisuuden merkitystä. 
Kuva: Jenni Virta

Kaksikon koulutusrupeama käynnistyi työhistorioiden perkauksella ja käymällä läpi Kuoksan jo etukäteen lähettämiä toiveita ja tavoitteita. Seuraavilla kerroilla keskustelu kääntyi mentoroitavasta itsestään jo varsin laveasti koko konsernin näkymiin ja kasvutavoitteisiin.

Lopuksi tehtiin vielä yhteenveto ja pohdittiin, miten Kuoksan alkuperäiset toiveet olivat täyttyneet ja visiot kirkastuneet.

”Yksi konkreettinen tulos oli konsernin johtoryhmälle tehty kysely sisäisen viestinnän kehittämisestä. Esitin idean Markulle, joka näytti nopeasti vihreää valoa”, Kuoksa muistelee.

Aktiivisuus on a ja o

Markku Taskiselle HABA-ohjelman mentorointi oli järjestyksessään kolmas. Hän on ollut oman työhistoriansa aikana myös itse mentoroitavana ja kokemukset ovat kaiken kaikkiaan positiivisia.

”Oma mentorini oli aivan toiselta toimialalta, mikä toi moniin asioihin ihan uutta tulokulmaa ja kokemuksen ääntä. Tämä antaa hyvää tuntumaa seuraavan esimiespolven ajatusmaailmasta, muutostoiveista ja -tarpeista. Ne on otettava huomioon, jos osaajista halutaan pitää kiinni”, Taskinen toteaa.

Samalla hän painottaa, että myös kehityskeskusteluilla on edelleen oma tärkeä paikkansa yhtenä urapolun väliaikapisteenä. Mentorointiohjelmassa päästään kuitenkin selvästi syvemmälle.

”Samalla saattaa löytyä vaihtoehtoja, joita ei ole tullut kehityskeskusteluissa edes esiin”, Taskinen toteaa.

Kehuja jakelee myös Kuoksa, joka painottaa oman aktiivisuuden merkitystä.

”Tässä vaaditaan avoimuutta ja aitoa halua kehittää itseään. Myös henkilökemioiden pitää toimia. Valmiita vastauksia on mentorilta kuitenkaan turha odottaa. Niiden sijaan kotiläksyinä on kysymyksiä ja pohdittavaa, joihin on haettava itse vastauksia”, Kuoksa toteaa.