Kymmenen klikkausta kurssille

Olemme puhuneet oppimisen demokratisoinnista ja oppijalähtöisyydestä oppimismuotoilun ja sisällöntuotannon yhteydessä. Kuinka valjastaa organisaation kaikki osaaminen, tietotaito ja piilevä potentiaali kaikkien yhteiseksi hyväksi?

Tähän vastauksena ovat ketterät sisällöntuotannon työkalut ja selkeät sovitut mallit, jotka tukevat sisällöntuotannon monipuolistamista ja tarpeenmukaista joukkoistamista. Yhtä lailla oppimisen demokratisoinnilla tarkoitetaan oppijalähtöisyyden ja yksilön huomioimista oppimisympäristön suunnittelussa ja valinnassa. Sitä, miten oppimisympäristö ja sen mahdollistamat jakelukanavat tukevat tarpeenmukaista oppimista ja antavat koko organisaatiolle tasapuoliset mahdollisuudet oppimiseen ja oman osaamisen ylläpitoon.

Kun asiakaskeskusteluissa kyselee kokemuksia digitaalisista oppimisympäristöistä – joko nykyisestä tai aiemmista – edelleen esille nousee usein sisällön löydettävyys: ”Tarvittiin vähintään kymmenen klikkausta, että pääsi kurssille”. Yleensä mukana on vähän ”Lapin lisää”, mutta myös aimo annos totuutta ja aitoa turhautumista.

En kuitenkaan kiinnittäisi huomiota ”klikkauksien” määrään vaan niiden tarpeenmukaisuuteen. Mitä kautta oppijat kurssille ja oppimisympäristöön tulevat? Ovatko opintopolut, kurssikokonaisuudet ja sisällön jaottelu suunniteltu tukemaan oppimista vai sisällön hallittavuutta? Usein ”turhat klikkaukset” eivät johdu suoranaisesti järjestelmistä vaan oppijan ohittamisesta oppimisympäristöä ja sen opintokokonaisuuksia suunniteltaessa. Selkeät opintokokonaisuudet ja rakenteet tukevat oppimista ja liiallinen rakenteiden optimointi vain heikentää sitä.

Oppijalähtöisyys verkko-oppimisen suunnittelussa

Kurssien heikon löydettävyyden taustalla on usein epäselvät tavoitteet. Halutaanko oppimisympäristössä tukea vahvasti ohjattua oppimista, roolikohtaisuutta vai luoda organisaation omaa ”verkkokurssien Netflixiä”, jossa kaikki näkyy kaikille ja jokainen vastaa itse oman opintokokonaisuuden suunnittelusta? Eri vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia, jos oppimisympäristö mahdollistaa kurssien ja opintokokonaisuuksien selkeän jaottelun: sinulle suositellut kurssit, roolillesi/tiimillesi suositellut kurssit, kaikille avoimet kurssit jne. Ja jos kurssi on pakollinen, siis oikeasti pakollinen, älä piilota sitä syvälle rakenteisiin vaan tuo se heti etusivulle näkyviin tai ainakin kerro selkeästi, mistä se löytyy.

Tässäkin huomioi oppijalähtöisyys, äläkä odota, että oppijat muiden työkiireiden keskellä välttämättä muistavat mistä mikäkin kurssi löytyy. Tee asiat helpoksi ja tuo ajankohtaiset, pakolliset tai muuten akuutit kurssit mahdollisimman lähelle oppijaa, joko itse oppimisympäristössä tai sen ulkopuolella.

Aiemmassa blogissani toin esille, että moderni työympäristö vaatii myös oppimisympäristöltä integroitavuutta. Oppijan ja oppijalähtöisyyden näkökulmasta integroitavuus tarkoittaa parhaimmillaan arjen ja oppimisen helpottamista mahdollistamalla uusia jakelukanavia verkkokursseille. Sisällön ei tarvitse asua enää pelkästään oppimisympäristöstä vaan se voidaan sieltä tuoda niihin kanaviin, jotka ovat joko lähempänä opiskeltavaa asiaa tai missä työ muuten pääasiassa tapahtuu, esimerkiksi Teamsiin.

Eri ryhmillä on erilaiset tarpeet

Oppimisympäristön tarkoitus ja käyttö kannattaa aina määritellä osana organisaation laajempaa oppimisen kokonaisuutta ja kulttuuria. Älä siis mieti asiaa vain järjestelmien näkökulmasta, vaan huomioi myös sosiaalinen vuorovaikutus, nykyiset oppimisen tavat sekä olemassa olevat verkostot ja kanavat. Ennen kaikkea huomioi koko organisaatio ja kaikki kohderyhmät.

Toimistotyöläisille oppiminen on helppo tehdä helpoksi, kun käytössä on esimerkiksi kertakirjautuminen, suora pääsy verkkokursseihin Teamsin tai intran kautta, ja muutenkin kaikki järjestelmät toimivat mukavasti keskenään. Heille on helppoa optimoida ”turhat klikkaukset” pois.

Älä kuitenkaan unohda tai sivuuta muuta organisaatiota, vaikka heiltä puuttuisikin työsähköposti. Mieti, mikä on heille oikea kanava oppimiseen ja pyri tekemään sen käyttö, ja etenkin sinne pääsy, mahdollisimman helpoksi. Jos he eivät voi käyttää esimerkiksi kertakirjautumista, voisiko tunnistautumisessa käyttää vaikkapa puhelinta? Ja jos oppimisympäristön käyttö on tällä ryhmällä satunnaisempaa, tee sen käytöstä mahdollisimman helppoa.

Entä organisaation ulkopuoliset oppijat?

Yhä useammin koulutusten kohderyhmään kuuluu myös oman organisaation ulkopuolista väkeä, kuten alihankkijoita, kumppaneita ja vierailijoita. Näiden kohderyhmien koulutustarve eroaa usein merkittävästi ja yleensä kyse on yhden tai muutaman verkkokurssin suorittamisesta, esimerkiksi pakolliset turvallisuuskoulutukset.

Myös näissä tapauksissa kannattaa huomioida oppijalähtöisyys ja tehdä asiat oppijalle mahdollisimman helpoksi. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi rinnakkainen koulutusportaali, joka on osa organisaation oppimisympäristöä, mutta tarjoaa ulkopuolisille ryhmille oman näkymän suoritettaviin koulutuksiin. Yksinkertaisemmillaan se voi tarkoittaa suoraa kirjautumista yksittäiseen koulutukseen.

Liitä oppiminen osaksi organisaatiokulttuuria

Kun oppimisympäristön käyttö määritellään osana organisaation oppimisen kokonaisuutta ja kulttuuria, ja samalla pidetään kiinni oppijalähtöisestä suunnittelusta, varmistetaan hyvä oppimiskokemus myös oppimisympäristön osalta.

Oppimisympäristön heikko käyttökokemus – johtui se mistä tahansa syystä – heijastuu väkisin myös itse oppimiskokemukseen. Hyvin suunniteltu oppimisympäristö ja käyttökokemus eivät välttämättä pelasta huonosti suunniteltua oppimissisältöä tai kurssia, mutta huonosti toimivalla oppimisympäristöllä voidaan pilata hyvä verkkokurssi.

Lopuksi mielikuvat ja oma fiilis vaikuttavat aina kokemukseen oli asia mikä tahansa. Muista siis markkinoida oppimista ja oppimisympäristöä. Hyvä oppimisympäristö ja oppimiskulttuuri ovat osa työnantajamielikuvaa ja oiva väline niin ulkoiseen kuin sisäiseen markkinointiin. Pidä siis asiasta ääntä – älä odota, että yhdessä yössä kaikki löytävät verkkokurssit ja ottavat ne omakseen.

Ja jos, ja toivottavasti kun, tarkoituksena on luoda yhteistä oppimisen kulttuuria, kannusta osallistumaan ja osallista organisaatiota jo suunnitteluvaiheessa. Kun on itse päässyt vaikuttamaan ja osallistumaan kummasti myös oma kokemus muuttuu positiivisempaan suuntaan. Se voittaa, joka oppii oppimaan!

 

 

Tutustu oppimisen teknologia -tarjontaamme täältä.


 

Muut aiheeseen liittyvät blogit

Stay tuned!