Tutkimus: Vastuullisen sidosryhmäajattelun vaikutus johtajuuteen ja organisaatiokulttuuriin

Tutkimuksen tausta

AESC (Association of Executive Search & Leadership Consultants), MPS-Yhtiöt ja muut AESC:n suomalaiset jäsenorganisaatiot toteuttivat yhteistyössä tutkimuksen vastuullisen sidosryhmäajattelun vaikutuksesta johtajuuteen ja organisaatiokulttuuriin. Loppuvuodesta 2021 toteutettuun tutkimukseen vastasi 976 ylimmän johdon edustajaa ympäri maapallon. Suurimmat edustetut johtajaroolit olivat toimitusjohtajat (32 %), HR (16 %) sekä johtoryhmän jäsenet (10 %). Vastanneista melkein 70 % oli miehiä ja naisia noin 30 %. Suomesta vastauksia saatiin 315 ja myös näissä toimitusjohtajat olivat vahvasti edustettuina (n. 40 %).

Tutkimuksella kerättiin palautetta johtajien näkemyksistä ”uuteen normaaliin” siirtymisestä, pandemian jatkuttua jo kahden vuoden ajan

Tutkimukseen vastanneet johtajat uskovat, että parhaiten pandemian jälkeisessä ajassa tulevat menestymään ne yritykset ja niiden johdossa olevat henkilöt, jotka ovat sopeutumiskykyisimpiä ja suhtautuvat muutokseen positiivisesti. Tämä ominaisuus tai kyky on noussut esiin aikaisemmissakin pandemia-ajan tutkimuksissa, mutta nyt tehdyssä tutkimuksessa vielä aiempaa vahvemmin. Kysyttäessä vastaajilta tulevaisuuden johtajien kompetensseja kolmen kärkeen nousivat sopeutumiskyky, ketteryys sekä innovatiivisuus. Nais- ja miesjohtajien tuloksissa oli jonkin verran painotuseroja. Miesjohtajat korostavat innovatiivisuuden sekä asiakaskeskeisyyden merkitystä, kun taas naisjohtajien tuloksissa korostuivat tunneäly sekä resilienssi.

Suomalaisissa vastauksissa pandemian jälkeisissä johtamisominaisuuksissa esiin nousi eri ominaisuudet kuin kokonaistuloksessa. Suomalaiset johtajat näkivät tärkeimpinä kompetensseina asiakaslähtöisyyden, yhteistyökyvyn ja epävarmuuden sietokyvyn.

 

”Olemme havainneet, että menestymishalu sekä aiempi johtajakokemus ovat olleet jo jonkin aikaa laskussa tärkeimpien johtajaominaisuuksien listassa. Näiden tilalle ovat nousseet sosiaaliset taidot, luovuus sekä avoimuus uudelle. Toki johtajalta vaaditaan jatkossakin lukuisia erilaisia ominaisuuksia, mutta selvästi suuntaus on ihmiskeskeisten taitojen suuntaan”, sanoo MPS Executive Searchin toimitusjohtaja Roy Herold.

 

Tutkimuksesta selvisi myös johtajien pyrkimys nykyistä kommunikoivamman sekä yhteistyökykyisemmän kulttuurin saavuttamiseksi

Kulttuurillisia painotuserojakin tuloksissa kävi ilmi. Esimerkiksi markkinoinnin parissa työskentelevien johtajien tuloksissa painottui pyrkimys kestävän kehityksen kulttuurin korostamiseen, joka taas ei muiden johtajien tuloksissa noussut viiden tärkeimmän ominaisuuden joukkoon ja oli kokonaistuloksissa listan pohjimmaisena. Miesjohtajat haluaisivat nähdä kulttuurin tukevan paremmin strategiaa, kun taas naisjohtajat haluaisivat voimaannuttavampaa kulttuuria. Näiden tulosten osalta eroa suomalaisiin vastauksiin ei ollut.

Myös parempaa luottamusta peräänkuulutettiin ja erityisesti tämä korostui vähemmistöä edustavien johtajien tuloksissa. He olivat ryhmä, joka kokivat kaikista todennäköisimmin luottamuksen edustamassaan organisaatiossa heikentyneen pandemian aikana. Valtaosa johtajista globaalisti, sekä Suomessa, koki luottamuksen organisaatiossaan pysyneen ennallaan tai jopa kasvaneen viimeisen vuoden aikana.

 

”Myös omassa johtajuustutkimuksessamme loppuvuodesta 2021, johon saimme Suomessa yli 2200 vastausta, selvitimme, miten luottamus on muuttunut organisaatioissa viimeisen vuoden aikana. Tuloksemme olivat hyvin linjassa AESC:en tutkimuksen kanssa. Tutkimuksemme mukaan ylimmän johdon uskomukset luottamuksen tilasta poikkesivat muiden työntekijöiden kokemuksista selvästi. Ylimmän johdon kokemusten mukaan luottamus oli keskimäärin lisääntynyt ja työntekijöiden mielestä luottamus oli keskimäärin vähentynyt”, toteaa MPS-Yhtiöiden tutkimusjohtaja Niilo Mäkelä.

 

Työantajilta vaaditaan tulevaisuudessa joustavuutta ja etätyö on tullut jäädäkseen

Yhä useammat asiantuntijaorganisaatiot ovat siirtyneet hybridityöskentelyyn ja johtajat arvioivat, että vain noin 20 % työntekijöistä tulisi pääosin palaamaan kokonaan fyysisesti toimistolle. Arviolta melkein 67 % henkilöstöstä tulisi omaksumaan hybridimallin ja noin 12 % tulisi työskentelemään pääosin etänä. Varsinkin asiantuntija- sekä teknologiapalveluita tarjoavien yritysten työntekijät tulevat jatkossa työskentelemään enimmäkseen hybridimallilla. Suomalaisista täysin etänä toimimisen näki kuitenkin realistisena vain 4 %.


Tilaa AESC:n tutkimusraportti alla olevan lomakkeen kautta:

 

Lisätietoja:

Niilo Mäkelä, tutkimusjohtaja | MPS People Analytics
+358 (0)20 746 9578
niilo.makela@mps.fi

Jan Silvonen, asiakkuusjohtaja | MPS People Analytics
+358 (0)40 514 7715
jan.silvonen@mps.fi

Stay tuned!