Tunnetaitoja, vuorovaikutusta ja luovuutta e-oppimisella – mahdotontako?

Uudet sukupolvet odottavat työnantajiltaan, että oppiminen on järjestetty osaksi työtä

Oppimisen tavoitteet ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana radikaalisti: annamme koneen tietää faktat ja tekoälyn analysoida ne. Ihmiselle jää rooli, jota emme ehkä ole tottuneet harjoittelemaan digitaalisesti:

  • Miten käsittelemme tunteitamme?
  • Miten olemme läsnä, aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa?
  • Miten osaamme yhdistää oman ainutlaatuisuutemme maailman moninaisuuteen ja luoda siitä jotain uutta?

Ennen oli ennen: e-oppimisen kaksi ensimmäistä aaltoa

Mekin teimme MPS:llä takavuosina läjäpäin verkkokoulutuksia erilaisista prosesseista: mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Insinöörin sanoin, ihmisille opetettiin ”input, output ja temput siinä välissä”. Tätä tarvitaan enää harvoin. Välineet ohjaavat prosesseja ja automatisaatio hoitaa temput yhä useammin.

Seuraavassa aallossa teimme koulutuksia siitä, miksi prosessin mukaan pitää toimia ja mitä tietoa käyttäjän on syytä sille antaa. Esimerkiksi asiakkuudenhallinta on tyypillinen tällainen prosessi, jonka laatu riippuu informaation ja sisällön laadusta. Kehitys on kuitenkin kehittynyt tässäkin: järjestelmät osaavat jakaa toisilleen relevanttia tietoa ja analytiikka paranee.

Nyt on nyt

Kolmas aalto on näkynyt meidän ja asiakkaidemme toiminnassa jo muutaman vuoden.

 

Organisaatioiden pitää kehittää yhteisiä käyttäytymiseen liittyviä taitoja, tapoja ja asenteita. Kulttuuria.

 

Keskitymme yhä useammin asiakkaidemme kanssa luomaan ratkaisuja, jotka tukevat tunnetaitojen, vuorovaikutuksen ja luovuuden kehittymistä yksilöissä ja työyhteisöissä. Miten toimimme ja viestimme, jotta pääsemme tavoitteisiin ja työelämästä tulee entistä kestävämpää. Näiden asioiden oppiminen digitaalisesti ei ole mahdotonta. Kun sisältö suunnitellaan herättämään tunteita ja oivalluksia, voi verkko-oppimisella oppia esimerkiksi näitä aiheita:

  • Miten myyntitiimiä johdetaan?
  • Miten kehityskeskusteluista siirrytään päivittäisen, monensuuntaisen palautteen kulttuuriin?
  • Miten asiakaspalvelumme tavoittaa asiakkaan tunnetason?
  • Miten rakennamme henkiset puitteet luovuudelle ja innovaatioille?
  • Miten uskallamme tarttua työkaverin sääntöjen vastaiseen käytökseen?
  • Ja ennen kaikkea: miten tunnen itseni paremmin?

 

Kaikki tämä edellyttää organisaatiolta ja työyhteisöltä paljon enemmän kuin temppujen oppimista. Tarvitaan:

  • Tahtoa rakentaa luottamuksen kulttuuri. Ei ole enää olemassa ryhmää ”ne”, joiden pitää oppia – on vain ”me”.
  • Taitoa ymmärtää asioiden väliset yhteydet: yksittäisiä asioita ja irrallisia tavoitteita ei ole oikeasti olemassa.
  • Kykyä puhua asioista inhimillisesti, omin sanoin – myös silloin, kun tekisi mieli piiloutua liturgian taakse.
  • Rohkeutta näyttää nykytila sellaisena kuin se on.

 

Ollaanko teillä jo kolmannen aallon harjalla?


Lisää luettavaa:

Uudet sukupolvet odottavat työnantajaltaan kolmannen aallon koulutusta ja osaamisen kehittämistä (Deloitte Millenial Survey): https://qz.com/work/1474800/why-the-employer-as-educator-will-be-essential-to-training-tomorrows-workforce/

Tulevaisuuden taidot (Fast Company): https://www.fastcompany.com/90276718/follow-these-5-steps-to-future-proof-your-career

Hyvät vinkit oppivalle yksilölle ja organisaatiolle (Harvard Business Review): https://hbr.org/2019/02/making-learning-a-part-of-everyday-work

Viekö robotti työpaikkasi – tee OECD:n testi ja näe, mitä asioita kone ei tule korvaamaan: https://oecd-futureofjobs.org/ 

Muut aiheeseen liittyvät blogit

Stay tuned!