Helsingin Sanomat: Tällaisia johtajia Suomi etsii nyt – Rekrytoinnin veteraani Marcus Herold on nähnyt 40 vuodessa, miten vaatimukset ovat muuttuneet

Marcus Herold ilmoitti viisi vuotta sitten, että 70-vuotiaana hän jää sivuun MPS:n päivittäisestä liiketoiminnasta

Hän jatkaa kuitenkin yhä yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Yli neljänkymmenen vuoden ajan Marcus Herold, 70, on työkseen hakenut yrityksille mahdollisimman hyviä ja sopivia johtajia. Hän tietää jo, että johtajissa on eroja.

Uransa alussa Heroldilla oli tapana pitää taskussaan pientä mustaa kirjaa, jonne hän kirjasi esiin tulleita kiinnostavia nimiä. Saattoi mennä vuosia, ennen kuin tuli tilaisuus yhdistää nimi ja työnantaja.

Joskus Heroldille lyötiin luuria korvaan, kun hän kyseli halukkuutta työnantajan vaihtoon. Mikä ihmeen headhuntteri, saatettiin kysyä.

Enää ei ihmetellä. Helmikuun alussa Herold vetäytyi syrjään konsulttiyhtiö MPS:n toimitusjohtajan roolista. Nyt hän jatkaa yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja johdon konsulttina.

Muutos tarkoittaa sitä, että Herold on vihdoin joutunut etsimään seuraajan myös itselleen. Tämä olikin keskimääräistä rekrytointia haastavampi tehtävä. Herold joutui päättämään, kenen käsiin jättää elämäntyönsä.

Digitalisaatio on muuttanut pestuumarkkinoita

Pientä muistikirjaansa Herold ei ole tarvinnut enää aikoihin. Rekrytointikonsultin pitää edelleen tuntea paljon ihmisiä, mutta digitalisaatio on muuttanut myös pestuumarkkinoita.

Vielä 1990-luvun lopussa yritykset käyttivät runsaasti rahaa siihen, että ne julkaisivat työpaikkailmoituksia sanomalehdissä. Herold muistelee, että Helsingin Sanomissa niitä saattoi olla sunnuntaisin viisikymmentä sivua.

Nykyisin osaajien haussa hyödynnetään enimmäkseen sosiaalisen median kanavia ja digitaalista rekrytointimarkkinointia. Avoimet työpaikat pyritään viemään hakijoiden ulottuville innostaen heitä mukaan hakuprosesseihin. Osaajapulasta johtuen suorahaun menetelmää käytetään nykyisin myös erilaisten asiantuntijatehtävien täyttämiseen.

Suurin muutos kuitenkin on, että ihmisiä etsitään verkosta.

MPS:llä työskentelee kuusi tutkijaa, joiden tärkeimpänä tehtävänä on etsiä internetin avulla potentiaalisia ihmisiä. He haravoivat tietoja uutisista ja sosiaalisesta mediasta. Erityisesti Linkedin-sivusto on osoittautunut hyväksi paikaksi katsastaa mahdollisia rekrytoitavia.

 

”Sekin on muuttunut, että nykyään ihmiset ovat mielissään, jos he pääsevät meidän tietokantaamme”, Herold sanoo.

 

Tietosuojalaki vaatii, että tietokantaan liitettäviltä ihmisiltä on pyydettävä suostumus.

Toiveet haettavista johtajista ovat muuttuneet

Vuosien varrella yritysten toiveet haettavista johtajista ovat muuttuneet. Parempaan suuntaan, Herold arvioi.

Hänen mielestään oli ymmärrettävää, että vielä 1970–1980-luvuilla Suomessa uskottiin auktoriteettiin ja tittelin voimaan. Sodasta oli kulunut vain muutamia vuosikymmeniä, ja yritykset olivat hierarkkisia.

 

”Parikymmentä vuotta sitten pelkkä asema suojasi heikkoja johtajia. Silloin ihailtiin kovia ja kylmiä miehiä, jotka tulivat yritykseen ratkomaan nopeasti ongelmia ja karsimaan toimintoja”, Herold sanoo.

 

Käyttöön tuli jopa suomalaisia johtajia kuvaava slogan: Management by perkele. Heroldin mukaan perkeleen voimaan uskovien määrä on vähentynyt nopeasti, mutta kyllä heitäkin riittää.

 

”Tänä päivänä yritysjohtaja voi kuitenkin saada potkut, jos käyttäytyy huonosti. Ennen ei niin ollut.”

 

Herold kertoo, että suomalaiset innostuivat jossain vaiheessa opiskelemaan hyvää johtajuutta. Hän uskoo, että kaikkea ei voi oppia kirjoista, sillä oma persoona määrittää toimintaa niin olennaisesti. Herold sanookin kannustavansa ihmisiä olemaan oma itsensä ja tunnistamaan heikkoutensa.

 

”Se vaatii rohkeutta, mutta on ihan avaintekijä. Silloin johtajan tapa toimia on ennustettavissa pitkällä tähtäimellä.”

 

Auktoriteetin tilalle on tullut uusia arvoja, kuten tunnejohtaminen. Tätä Herold pitää haastavimpana osana johtajan työtä.

 

”Edelleen jotkut pitävät sitä hempeilynä, mutta tunneäly on kovinta johtajuutta. Käytännössä pitää pystyä johtamaan ja puuttumaan tavalla, että senkin jälkeen työntekijä kokee esimiehensä edelleen arvostavan. Ja kyllä se jämäkkyyskin on yhä hyvä ominaisuus.”

 

Ennen työntekijälle kerrottiin strategia, visio, tavoitteet ja henkilökohtainen tehtävä, minkä jälkeen ryhdyttiin töihin. Nyt painotetaan organisaatiota, jossa jokainen voi ottaa vastuuta ja kasvaa. Johtajan roolina on luoda tuo organisaatio.

Tunnejohtamisen rinnalla pitää silti olla näyttöjä, että saa asioita etenemään. On osattava prosessit, analysoinnit, raportoinnit ja seuranta.

Suomalaisen työelämän haasteet

Mutta miksi suomalaisessa työelämässä sinnittelee vuosi toisensa jälkeen kaksi tuttua ongelmaa: kuusikymppisten haasteet työllistymisessä ja naisten vähäinen määrä yritysten johdossa?

Kuusikymppisten heikkoa asemaa työmarkkinoilla Herold selittää yksinkertaisesti rahalla. Työntekijän palkka kasvaa automaattisesti vuosittain, joten ahtaassa paikassa työnantajan kannattaa mieluummin valita nelikymppinen kuin kuusikymppinen. ”Siinä on kustannuksissa kolmenkymmenen prosentin ero.”

Naisten asemassa työelämässä Herold sanoo nähneensä selvää parannusta. ”Kun miesten osuus johtopaikoilla on ollut 85 prosenttia, sitä on vaikea ylläpitää, vaikka miehet viihtyisivätkin turvallisesti keskenään.”

Isoissa yhtiöissä toimitusjohtajia valitsevat hallitukset tai nimitysvaliokunnat. Tähän asti niissä ylivoimainen enemmistö on ollut miehiä, mutta muutos on sielläkin käynnissä.

Viime syyskuussa HS julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan naiset vaikuttavat aiempaa useammin suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa.

Viisi vuotta sitten Herold päätti, että jää päivittäisestä liiketoiminnan johtamisesta sivuun, kun täyttää 70. Herold tietää hyvin kokemuksesta, että juuri yrittäjien on joskus vaikea päättää, kuka olisi paras jatkamaan elämäntyötä.

Viime marraskuussa MPS sitten ilmoitti, että yhtiön seuraava toimitusjohtaja on Elina Koskela, 40.

Herold tapasi Koskelan ensimmäistä kertaa seitsemän vuotta sitten, kun tämä oli juuri taloon tullut konsultti. Eräässä tilaisuudessa Herold puhui koko henkilöstölle, ja heti sen jälkeen Koskela halusi antaa palautetta.

 

”Sen verran minäkin olin kehittänyt kritiikin sietokykyä, että kuuntelin. Hän muistutti, että olen yrityksen omistaja enkä vain toimitusjohtaja, mikä minun olisi pitänyt ottaa huomioon yhdessä vastauksessani.”

 

Palautetta piti sulatella. Sitten Herold soitti Koskelalle ja myönsi tämän olleen oikeassa.

Koskela aloitti toimitusjohtajana 1. helmikuuta.

Kuka?

Marcus Herold:

  • Marcus Herold, 70, perusti MPS:n yhdessä amerikkalaisen Thomas GrosJeanin kanssa. GrosJean kuoli lento-onnettomuudessa elokuussa 2006.
  • MPS:lla on työntekijöitä 130, liikevaihto on 15 miljoonaa euroa.
  • Yhtiön arvion mukaan keskijohtoon ja johtoon kohdistuvan suorahakumarkkinan arvo on Suomessa 50 miljoonaa euroa.
  • Yhtiö sanoo tekevänsä vuosittain noin 250 korkeimman tason johtajahakua.
  • Herold pelasi koripalloa pääsarjassa 1972–1978 (Playboys, Tapiolan Honka, Playhonka) ja maajoukkueessa 1972–1974.

Kirjoittaja on Kari Räisänen, HS ja uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran 12.2.2020 Helsingin Sanomissa.

Kuvat: Mikko Suutarinen / HS

Muut aiheeseen liittyvät blogit

Stay tuned!