Mikä huolettaa, johtaja? -tutkimus: Selvitys suomalaisten johtajien arkipäivän huolenaiheista ja yksinäisyyden tunteesta.

10.12.2020

Johtajien arkisiin tai mieltä toistuvasti askarruttaviin asioihin kuten päivittäisiin huoliin ei ole kiinnitetty huomiota kuin vasta lähivuosien aikana. Loppuvuodesta 2020 toteutetussa Mikä huolettaa, johtaja? -tutkimuksessa haluttiin syventää tutkimusta johtajien johtotehtäviin liittyvistä huolista, niiden syistä ja seurauksista. Taustalla oli ajatus siitä, että mikäli näistä huolista tiedetään enemmän, voidaan johtajia auttaa paremmin käsittelemään huolia ja niiden tuomia tunteita. Tällä voidaan puolestaan parantaa johtajien psyykkistä hyvinvointia, millä on merkittäviä ja laajoja vaikutuksia johtajalle, hänen läheisilleen ja koko työyhteisölle.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä marraskuussa 2020 ja sen kokonaistulokset julkistettiin 26.11.2020 MPS-Yhtiöiden järjestämässä virtuaalisessa ”Johtamisen huolet” -webinaarissa.

Kysely koottiin pääasiassa yhdistelemällä jo hyviksi todettuja valmiita mittareita. Kyselyn jalostuksessa ja luotettavuuden parantamisessa käytettiin muun muassa teemallista fokusryhmähaastattelua ja faktorianalyysejä. Kysymyslomakkeessa päädyttiin kolmesta sisällöllisestä osiosta koostuvaan kyselyyn. Osioissa mitattiin johtotehtäviin liittyviä huolia, kokemuksellista yksinäisyyttä sekä johtamistyyliä. Lisäksi kysymyslomakkeessa kysyttiin vastaajien taustatietoja.

Taustatietojen yhteys johtamisen huoliin ja koettuun yksinäisyyteen

Kyselyyn vastasi yhteensä 631 johtajaa, joista 60 % oli miehiä ja 40 % naisia. Tarkasteltaessa miehiä ja naisia, sukupuolella ei ollut merkittävää yhteyttä johtamisen huoliin tai koettuun yksinäisyyteen lukuun ottamatta huolia epäonnistumisesta, joita oli keskiarvoisesti hieman enemmän naisilla kuin miehillä.

Vastaajat olivat iältään pääosin 50–59-vuotiaita (43 %) tai 40–49-vuotiaita (28 %). Yli 59-vuotiaita vastaajista oli 18 %, 30–39-vuotiaita 9 % ja nuorempia alle prosentti. Iän ja johtamisen huolten tai koetun yksinäisyyden välillä ei ollut merkittäviä yhteyksiä. Vastauksista hahmottui kuitenkin, että iän kasvaessa myös johtamisen huolia ja yksinäisyyttä koettiin tyypillisesti hieman vähemmän.

Mitä enemmän johtamiskokemusta vastaajalla oli, sitä vähemmän hän koki yksinäisyyden tunnetta. Myös johtamisen huolia keskimääräisesti ja huolia epäonnistumisesta koettiin vähemmän johtamiskokemuksen kasvaessa.

Huolet johtamisesta

Johtajien huolia epäonnistumisesta, vaikeuksista sekä työn ja muun elämän tasapainosta mitattiin asteikolla 1–5. Eniten huolia johtajat kokivat työn ja muun elämän tasapainosta sekä huolta epäonnistumisesta.

Johtajien huolia käsittelevässä osiossa esitettiin myös avoin kysymys, jossa pyydettiin kuvailemaan omin sanoin mahdollisia huolia. Vastauksissa painottui etenkin huoli työntekijöiden hyvinvoinnista ja koronapandemian negatiivisista vaikutuksista mm. vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa, yhteisöllisyyteen ja yrityksen talouteen. Johtajat kokivat painetta myös suurista vaatimuksista ja vastuusta sekä omasta jaksamisesta.

Useissa vastauksissa korostui huoli julkisesta epäonnistumisesta. Huolet kiteytyivät pelkoon mainehaitoista, yksityisyyden menettämisestä ja sosiaalisen median kasvaneesta vallasta. Pelättiin, että pienistä virheistä tai jopa vääristä väitteistä nousee isoja otsikoita, joista aiheutuu merkittäviä mainehaittoja. Esille nousi myös pelko siitä, että joutuu tekemään omien arvojen vastaisia päätöksiä tai, että omat mielipiteet ovat ristiriidassa työposition kanssa, eikä niitä voi siksi esittää sosiaalisessa mediassa.

Johtamistyylin yhteys johtamisen huoliin ja yksinäisyyteen

Tutkielman tulokset tukevat aiempien tutkimuksien havaintoja kolmesta huolikategoriasta ja siitä, että muun muassa korkea johtamiskokemus on yhteydessä matalampaan huolehtimisasteeseen. Tutkielmassa selvisi, että johtajat kantavat nyt erityisesti huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, koronapandemian negatiivisista vaikutuksista, suurista vaatimuksista ja vastuusta, omasta jaksamisesta, johtotehtävän pysyvyydestä, yksinäisyydestä, julkisen arvostelun kohteeksi joutumisesta ja Suomen hallituksen toimista. Tutkielmassa selvisi myös, että transformationaalinen eli valmentava johtamistyyli on yhteydessä alhaisempaan yksinäisyyden asteeseen ja vähäisempiin huoliin johtotehtävistä. Myös alhainen koettu yksinäisyys ja vähäisemmät huolet ovat yhteydessä toisiinsa.


Tutustu tutkimusraportin yhteenvetoon täällä.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:

Niilo Mäkelä, Tutkimusjohtaja, 020 7469 578, niilo.makela@mps.fi
Jan Silvonen, Asiakkuusjohtaja, 040 514 7715, jan.silvonen@mps.fi